3. huhti, 2019

Häpeä, nainen !

 

 

Vaalitaisto alkaa lähestyä loppua. Itse aloitin jo tammikuussa, innokkaana ensikertalaisena, ja nyt tuntuu kyllä.

Olen päässyt vihapostin suhteen vähällä, vain muutama ärsyyntynyt mies. Mutta yksi viesti sai minut jähmettymään.

Lähetimme opettajille sähköpostin, jossa kerroimme ehdokkuudestani. Minusta varsin luonnollista, koska opettajana aion ajaa raivoisasti opettajien ja koulujen asioita. Ennestään tuntematon kollega- mies- kirjoitti kaksi lausetta: järkyttävää itsesi mainostamista- häpeä nainen.

Minulla on elämässäni ollut ympärillä aina miehiä, jotka ovat kohdelleet minua kunnioittavasti. Nyt tuntematon mies, vielä oman ammattiryhmän edustaja sivaltaa: häpeä nainen. Jokin alkukantainen suffragetti minussa heräsi.

Miten ylhäältä tuo sanottiinkaan, miten halveksivasti. Pelkkä ajatus hänestä omana kollegana saa minut voimaan pahoin. Tai tyttöjen opettajana.

Lohduttaudun ajatuksella, että jotain on äiti-poika, mies-nainen-kuviossa mennyt jossain vaiheessa pieleen, mutta ajatus siitä, että keski-ikäinen, ylemmän korkeakoulututkinnon omaava, lasten kanssa työskentelevä päästää suustaan tuntemattomalle, 58-vuotiaalle lausahduksen: häpeä nainen, saa minut, verbaaliakrobaatin, sanattomaksi.

Ja tämä saa minut vakuuttuneeksi siitä, että tasa-arvotyö ei ole vielä tehnyt tehtäväänsä. Tarvitaan uuden ajan suffragetteja, naisia, joilla on tarvittava voima ja kestävyys taistella naisten oikeuksien puolesta. Sekä maailmalla, että näköjään ihan kotikaupungissakin.

Ja koska ollaan vaalitaistossa: nainen, äänestä naista!