Perussivu

Kuutosten kevätjuhla

 

 

Tähän se loppuu ja tästä se alkaa. Näin aloittivat kuudesluokkalaiseni puheen kevätjuhlissa.

Jätin taas jäähyväiset oppilaille, joita olin opettanut neljä vuotta. Koetin valita, kenestä 29 oppilaasta haluaisin kertoa teille. Ensin päädyin kuuteentoista. Ymmärsin, ettei tähän mahdu niin monta tarinaa. Tässä kuitenkin muutamia:

 

Oppilaat, joilla oli taito tehdä käsillään. Piirtää, kutoa, siivota, järjestää. Organisoida. Matikka ja enkku eivät suju, eivät myöskään lukuaineet. Keskiarvot puhuvat heikon oppilaan puolesta mutta jos pitäisi löytää työntekijä kahvilaan, palkkaisin heidät ensimmäisinä. Tai jos Suomi tarvitsisi tekijöitä. Kirjoitin todistuksiin lisärivin: käsillä tekeminen ja organisointikyky 10.

 

Joskus joku oppilaista tulee muita rakkaammaksi. Alussa näytti, että se ei todellakaan ole tämä. Sitten rooli mureni ja pääsin näkemään ihan sisälle asti. Herkkä kuin heinäsirkka . Rooli macho. Päästi suustaan sellaisia elämän suuria totuuksia, että veti hiljaiseksi. Pelasti monta tilannetta roolinsa varjolla hauskuttaen ja riehuen, kun muita harmitti ja itketti. Annoin tunneälystä kympin.

 

Pahat pojat. Toisten jatkuva mollaaminen, heikompien läpsiminen. Uuvuttivat minut luovuttamisen partaalle keksien sellaisia kiusaamismuotoja, mitä edes minä, paatunut konkari ollut nähnyt. Ei siihen voi muuta sanoa, kuin että kerro lisää kodistasi. Empatiataidot 4.

 

Yksi ei jaksanut. Elämä kaikkine osa-alueineen oli liikaa. Ei sopeutunut joukkoon. Apu oli kuitenkin saatavilla, kiitos kuraattorin ja psykologin. Omat taidot eivät olisi riittäneet. Ei arvioida tänä lukuvuonna.

 

Eräs kaveri tuli Suomeen pari vuotta sitten. Oppi suomenkielen nopeasti. Ei halunnut hänelle kuuluvaa lisäapua. Haluaa lääkäriksi. Ah, mikä oppimisen jano ja kunnianhimo. Yritteliäisyys ja peräänantamattomuus 10.

Yllättävän usein luokan kunnianhimoisimmat ovat maahanmuuttajataustaisia. Suomalainen sohvaperuna pelikonsoleineen voisi joskus ottaa mallia.

 

Sitten tapahtui onnettomuus. Verisuoni katkesi lapsen aivoissa. Teholla käydessäni näin neljän aivoista tulevan putken tihkuvan verta. Hautajaiset tästä nyt enää puuttuikin. Saimme kuitenkin todistaa ihmettä. Maailmanlaajuisesti harvinainen selviytyminen. Sitten kolme oppilasta kerrallaan sairaalaan. Kommunikaatiota ei ollut. Luokkakaverit lukivat paperista terveisiä. Autossa keskustelimme, kuinka paljon ketäkin itketti. Sitten hänet tuotiin luokkaankin pyörätuolilla. Ei vieläkään kommunikaatiota mutta ilahtui tutuista äänistä ja lauluista. Oppilaista tuli esille aivan uusia puolia. Joku pakeni, joku oli ilmetty hoitaja. Tiedostoihin merkintä: opiskelu keskeytynyt sairauden vuoksi.

 

Eräs ei oppinut millään keksimälläni tavalla. Hän oppi joitain asioita, todella vaikeitakin, muttei osannut selittää, miten. Joskus ei tiennyt, mitä on 2+2 ja hetken päästä laski vaikean prosenttilaskun. Meni lukkoon. Vastauksen tulo kesti kauan. Apukoulutasoa, sanoisi moni. Tai niinkuin nyt sanotaan: erityisen tuen oppilas. Muttei kuitenkaan ollut. Välillä esille tuleva älykkyys oli huippuluokkaa. Vai moniko teistä osaisi kirjoittaa nuottipaperille melodisen g-mollin? Mikään koulun käyttämä tutkimus ei löytänyt ongelmaa. Jäi raivostuttavasti mysteeriksi. Todistus täysin epäreilu huonoinen arvosanoineen. Siirto pienryhmään. Koulun taito opettaa ja tutkia lasta 4.

 

Sitten ne, jotka oppivat opettajasta huolimatta. Akateemiset huiput. Näkivät tekstin kerran ja muistivat sen sekä pystyivät soveltamaan asian eteenpäin. Vahva näky omasta urasta. Koulun lempilapset. Keskiarvot 9.

 

Kolmessa perheessä aikuinen ei jaksanut. Luhistui. Oppilaan taakka perheen hyvinvoinnista moninkertaistui. Iso vastuu 11-vuotiaalle. Selviytymisestä koulutöistä kodin tilanteen huomioon ottaen 9.

 

Kollega kysyi loppuaikoina, onko haikeaa jättää kuutoset.

-Ainahan se on vähän haikeaa.

-Taitaa tulla itku kevätjuhlassa, hän naureskeli

-No ei nyt sentään liioitella, vastasin

 

Sitten laulettiin kevätjuhlissa kuutosille jäähyväislaulu: Turvallista matkaa....

Olisi tehnyt mieli heittäytyä lattialle ulvomaan mutta pidättäydyin leuan tärisemisessä.

 

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.

Niina | Vastaa 16.08.2014 12.56

Aivan huippua! Jatka samalla linjalla! Koulun on uudistuttava ja Suomessa opettajien saada opettaa ja päättäjien miettiä viennin kasvua eikä suvivirttä.

Päivi | Vastaa 14.08.2014 00.25

Kaikista näistä hyvistä kirjoituksistasi tää on mun suosikki. "Koulun taito opettaa ja tutkia lasta 4." Touché!

Niina 16.08.2014 13.06

Naulan kantaan! Suurin muutoksen ongelma on opettajat itse. Muutos on aina vaikeaa ja etenkin auktoriteetille itselleen.

Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

02.02 | 13:12

Teet kuitenkin uraa uurtavaa työtä - kiitos. Kokemusta varhaiskasv., jossa oallisuuden lisäämisen myötä lapset huomioidaan nyt aivan eritavalla kuin aikaisemmin

...
02.02 | 09:15

Hauska kuulla!

...
02.02 | 08:55

Löysin sivuston vasta nyt...harmi, sillä olen tehnyt työtä poikani koko kouluhistorian ajan, saadakseni opettajia katsomaan arviointia eri tavalla-onnistuinkin!

...
07.12 | 08:34

Hei ja kiitos blogiisi

...
Tykkäät tästä sivusta