Menestyjät

 

Menestyjät

 

Luin Malcolm Gladwellin kirjan Outliers – menestyjien tarinat. Kirjassa Gladwell tutkii , miksi jotkut ihmiset ovat menestyneempiä kuin toiset. Yllättävä syy löytyi jääkiekkojoukkueita tutkiessa. Kaikki menestyneet jääkiekkoilijat, jalkapalloilijat ja muut joukkueurheilijat olivat syntyneet tammi-, helmi- tai maaliskuussa. Erittäin harva jonain muuna kuukautena. Kävi ilmi, että joukkueissa karsitaan jyvät akanoista aina samana vuonna syntyneiden kesken, jolloin joulukuun lapsi on noin vuoden perässä tammikuussa syntynyttä. Alkuvuoden lapset pääsevät parempiin joukkueisiin, saavat paremmat valmentajat, enemmän peliaikaa ja menestyvät.

 

Hän alkoi tutkia kouluja ja totesi saman: samana vuonna syntyneet aloittavat koulun elokuussa ja alkuvuoden lapset menestyvät. Suurimmillaan ikäero on vuoden verran. Se on paljon. Gladwell ehdottaa kirjassaan, että isoissa kouluissa voisi rinnakkaisluokat järjestää niin, että tammi-huhtikuussa syntyneet samalle luokalle, touko-elokuussa seuraavalle ja syys-joulukuun lapset kolmannelle. Tällöin voitaisiin tutkia, miten paljon ikäero haittaa koulunkäyntiä.

 

Gladwell tutki myös rikkaita ja vähemmän rikkaita perheitä ja ainoat syyt, mitkä edesauttivat rikkaimpien menestystä, olivat vanhemmilta saatu oppi keskustelu- ja neuvottelutaidoista ja auktoriteetin kyseenalaistamisesta . Kyse ei ollutkaan siis perityistä geeneistä vaan opituista asioista.

Pitäisi siis syntyä tammikuussa ja mieluummin rikkaaseen perheeseen.

Koululla on kuitenkin kaksi salaista asetta menestyksen takaamiseksi niille muille. Toinen on tulevaisuuskasvatus. Siinä pohditaan oppilaan kanssa kolmea eri vaihtoehtoa tulevaisuudelle: huonointa mahdollista, tavallista ja mahtavaa tulevaisuutta. Oppilaat kirjoittavat, mitä kussakin tulevaisuudessa heille tapahtuisi. Sitten mietitään, voiko siihen vaikuttaa, millaisen tulevaisuuden saa. Toteamme lopuksi, että omilla valinnoilla ja työtä tekemällä siihen voi vaikuttaa.

Tällä hetkellä kuudesluokkalaiset tekevät erittäin tärkeää valintaa: he valitsevat yläkouluaan. Toinen salainen aseemme on rohkaista oppilaita valitsemaan muun kuin lähikoulunsa. Olen kuolla onnesta, kun näen, miten yli puolet oppilaista ei valitsekaan lähikoulua vaan kodeissa on oikeasti mietitty, missä oma lapsi on lahjakas tai mihin asiaan hän tuntee intohimoa ja niinpä nämä lapsukaiset lähtevät alakoulun turvallisesta kotipesästään rohkeasti kohti uusia seikkailuja. Osa menee matematiikkaluokalle, osa englantiluokalle. Toiset jalkapallopainotteiselle, toiset luonnontiedepainotteiselle. Yksi kuvaamataitoluokalle, toinen mediapainotteiselle. Fantastista rohkeutta, omien unelmien perässä kulkemista, valintojen tekemistä, uskoa omiin taitoihin.

Niille päättäjille, jotka vaativat oppilaita valitsemaan lähikoulun, tiedoksi: jos perhe asuu alueella, mikä on kaikkien mittareiden mukaan kaupungin huonoimpien joukossa, eikö silloin ole hienoa, jos lapsi lahjakkuutensa ja innokkuutensa vuoksi pääsee sellaiseen kouluun, missä ne otetaan huomioon. Lähikoulu ei mitenkään voi olla kaikille paras. Oppilaan on saatava valita ja se kihinä, mikä luokassani käy tällä hetkellä , kun odotellaan pääsykokeita ja niiden tuloksia, kertoo ainakin siitä, että yläkouluun ollaan menossa tosissaan ja halu menestyä on muillakin kuin tammikuun rikkailla.

 

Kirjoita uusi kommentti: (Napsauta tästä)

123kotisivu.fi
merkkiä jäljellä: 160
OK Lähetetään.
Katso kaikki kommentit

| Vastaa

Uusimmat kommentit

02.02 | 13:12

Teet kuitenkin uraa uurtavaa työtä - kiitos. Kokemusta varhaiskasv., jossa oallisuuden lisäämisen myötä lapset huomioidaan nyt aivan eritavalla kuin aikaisemmin

...
02.02 | 09:15

Hauska kuulla!

...
02.02 | 08:55

Löysin sivuston vasta nyt...harmi, sillä olen tehnyt työtä poikani koko kouluhistorian ajan, saadakseni opettajia katsomaan arviointia eri tavalla-onnistuinkin!

...
07.12 | 08:34

Hei ja kiitos blogiisi

...
Tykkäät tästä sivusta